I Don't Belong Here

Tänään aamulla mulla oli niin älyttömän hyvä olo itseni kanssa, että olin ihan valmis ottamaan omasta kropastani kuvaa tänne blogiin, mutta kuinkas sitten kävikään. Lounas. Jestas mä sanon, ei mulla ikinä pitäis olla hyvä olo itsestäni, tai käy seuraavanlaisesti: pastaa, juustoa, lisää juustoa, kinkkua, tomaattikastiketta, maustamaton jugurtti. Joo-o. Laskin, että noista tulisi yhteensä se 400-500kcal. Eiiiiiii! No, söin aamupalaksi yhden paahtoleivän, mikä on sen 56kcal. Edes pieni lohtu. Poikaystävä yritti tuputtaa paahtoleivälleni Nutellaa, mutta urheana kieltäydyin, vaikka se tuoksuikin ihan laittoman hyvältä. Poikaystävä laittoi minut haistamaan Nutellaa hänen leivältään, ja kun näin tein, sain tosiaan paahtoleivästä ja Nutellasta kivan kasvonaamion, koska poikaystävä päätti läntätä aamupalaversionsa #1 naamaani. Nyt yritän olla syömättä yhtään mitään illalliseen saakka, jolloin myös syön mahdollisimman vähän. Toivon mukaan illalliseksi on jotain älyttömän kevyttä, sillä nyt kolmena iltana neljästä olemme syöneet niin rasvaista ruokaa, että huhhuh. Ällöttävää.

Kaikesta tosta mätöstä huolimatta mun paino jatkaa putoamistaan. Tänään aamulla vaaka näytti melkolailla tasan 56,5kg! Onhan tuo vielä liikaa, mutta edistystä kuitenkin. Jouluna meinaan painaa enintään sen 50kg, ja tosissani toivon, että se onnistuu. Olen nyt pudottanut yhdessä kuukaudessa 5kg, joten jos tahti jatkuu samana, se ei ole mahdotonta. Vaikka onhan se niin, että isompana on helpompi pudottaa painoa, kun pienempänä... 

Olen päättänyt mitä aion tehdä koko poikaystävä/huono itsetunto/paskaaniskaan -jutun kanssa. Aion nyt jäädä tänne, mutta jos asiat jatkuvat ihan samanlaisena, lähden pois. Kerroin tästä myös poikaystävälle, ja hän vannoi, että lopettaa kaikki nämä "vitsinsä". Olen kyllä kuullut tuonkin aiemmin. Poikaystävä on myös hyvin lähellä saada töitä läheisestä kaupungista, ja koska kyseinen työ on enemmän kuin täydellinen hänelle nyt tähän saumaan, haluan että hän ottaa paikan vastaan. Jos siis hyvin käy. Itsellenihän ratkaisu ei todellakaan ole täydellinen. En saa töitä Ranskasta, ellen puhu itse kieltä. Kaikkialta olen saanut vastaukseksi, että tule sitten uudestaan, kun puhut edes vähän ranskaa. Turhauttavaa. Noh, löysin kaupungista, josta poikaystävä on saamassa töitä, erään lastenvahtipalvelun, jonka avulla voisin ansaita jonkin verran rahaa. Palvelu on siitä hyvä, että se on vain englanninkielinen. Minun ei tarvitse puhua sujuvaa ranskaa, eikä mitään muutakaan kieltä. Vain englantia. Meinaan kuitenkin myös aloittaa ranskankielen kurssit, mutta en tiedä että missä se olisi järkevintä. Tässä kaupungissa, jossa nyt olemme, vai sitten siellä uudessa. Odottelemme nyt, jospa poikaystävä saisi vastauksen tästä uudesta työpaikasta, ja minä lastenvahtipalvelulta. 

Toivottavasti kaikki loksahtaa vielä paikalleen, tai ihan tosi menetän mielenterveyteni viimeisetkin rippeet.

Aamupaino: 56,5kg