Anything I'm Not

Mä en halua sairastua. Mun on pakko lopettaa oksentelu, koska luulin syöneeni liikaa, kun todellisuudessa söin 237 kaloria illallisella. Mä en halua oikeasti sairastua. Mietin vielä tarkemmin mitä syön, ja uskallan sanoa ei, jätän vaikka ateriat kesken. En vaan syö liikaa, jolloin oksentaminen on tasan ainut vaihtoehto. Uskottelen itselleni, etten liho, jos en oksenna. Neljän viikon ajan syön niin hyvin kuin mahdollista, kalorit minimillä. Kotiin mennessäni lisään luultavasti syömisiä ihan vähän, en kuitenkaan liikaa. Mulle tuli kamala ahdistus tänään aamulla kun mietin joulua ja kavereita ja kaikkea mitä tehdään. Syöminen on melko suuri osa siitä, jolloin mun pitäisi oikeasti miettiä mitä hittoa suuhuni pistän vai pistänkö mitään. En tosiaankaan ala mättämään mäkkärin rasva-aterioita ja pizzoja naamaani, mutta en myöskään jää kotiin pelkäämään kun muut menevät ulos syömään yms. Jouluna syön, mutta en tietenkään liikaa.

Tärkein asia, mistä mun on oikeasti päästävä eroon, on se helvetin oksentelu. Viimeksi olin oksentamatta viime keskiviikkona, sitä ennen maanantaina, ja sitä ennen ehkä kaksi viikkoa siitä. Not. Good. Siitä on tullut mulle pakkomielle. Eilen söin illalliseksi kasviskeittoa, sekä kanasalaattia. Ja oksensin, koska kana oli liikaa. Ei helvetti, jonkun pitäisi oikeasti läpsiä minua naamaan. Toki se oksentelu auttaa aamupainon laskuun vähäsen, mutta loppupeleissä, voisinhan mä jumpalla polttaa sen myös. Lisään vain iltajumpan määrää, that's it. Oksentelu loppu nyt. Luuseri minä. 

Ei se eilinen lakupatukka mua tappanut. Eikä se pieni pala mantelisuklaata. Vielä mä tässä istun, noin 400 grammaa kevyempänä kuin eilen. Kyllä mä uskon, että pystyn itseni vieroittamaan siitä ahdistuksen tunteesta, jos en oksenna. Mitä hittoa, enhän mä ole ennenkään oksentanut, ja hyvin se paino putosi sen 10kg vain ruokavalion muuttamisessa. Enkä sitäkään oikeasti muuttanut niin radikaalisti. Ex-poikaystävän kanssa katsoessamme leffoja pystyin syömään helposti sipsipussin. Yksin. Olin jättänyt suurimman osan naksuista ja karkeista ja sipseistä ja dipeistä ja sokerilimuista pois en todellakaan jättänyt kaikkia! ja tosiaan se melkein 10kg putosi tuosta vain. Nyt täällä Ranskassa panostan ihan urakalla tohon ruokavalioon, myös sen takia että saan tän perkeleen vatsan toimimaan kunnolla, ja kotona sitten katson mitä teen jatkossa. Olen niin vihainen itselleni. Helevetti. 

Okei olipa toistoa koko toi teksti :D Anteeksi siitä, mutta turhauduin niin paljon itseeni viime yön aikana ja tänä aamuna. Argh. Luin Essin blogin läpi eilen kokonaan, ja kyseinen blogi on oikeasti ehkä yksi inspiroivimmista. Ei ole väärin syödä, kunhan syö terveellisesti. Ja liikkuu. Ja mäkin haluan siihen BMI 18,5:een! 

Aamupaino: En vieläkään sano, kiroan sen muuten ;)

Eiliset kalorit: 466kcal (-634kcal HSGD-rajasta)

Kalorit tänään tähän mennessä: 44kcal (856kcal jäljellä)

EDIT// Vau, teitä on jo seittemän! En koskaa ajatellut että kukaan tätä blogia tulis lukemaan ku jaarittelen tänne ummet ja lammet :D Kiitos saakelisti <3