Tänään siis oltiin työnhakuhommissa vähemmän tai enemmän hyvällä menestyksellä, ja lounasaikaan poikaystävälle tuli kamala nälkä, ja hän päätti piruuttaan viedä minut mäkkäriin. Kassan lähestyessä hän yritti saada minut ostamaan nugettiateriaa, mutta loppujenlopuksi ylitin itseni ja ostin pelkästään hedelmäpussin. Olisin voinut heittää kärrynpyörää siinä vaiheessa viimestään, kun poikaystävä tarjosi minulle osaa juustohampurilaisestaan, sekä ranskanperunoistaan, mutta minäpä reippaana kieltäydyin! Älyttömän hyvä fiilis jäi taas kerran illallisaikaan saakka. Illallisella en syönyt kuitenkaan liikaa, vaan juuri sen verran, ettei ollut enää nälkä. No, tämähän piti paikkaansa siihen saakka, kun poikaystävän äiti kantoi pöytään piirakan, joka koostui lähinnä marjoista, jauhoista, sokerista ja rasvasta. Olihan se hyvää, mutta maistui ehkä vähän liiankin hyvin.
Vieläkään en ole kuitenkaan uskaltanut astua vaa'alle. Peiliin katsoessani kuvastus näyttää enemmän ryhävalaalta, kun aikuiselta ihmiseltä. Onneksi sää alkaa kylmetä täälläkin, eikä tarvitse läkähtyä piilotellessa valkosena hyllyviä reisiä, tai vatsamakkaroita verhotessa kolmeen eri vaatekerrokseen. Huominen pelottaa jo valmiiksi, ja aloinpa kirjottamaan tätäkin nyt yöllä poikaystävän tuhistessa vieressä. Poikaystävän äiti ei työskentele huomenna, joten hän varmasti vahtii syömisiä koko päivän. No, ehkä saan poikaystävän harrastamaan liikuntaa huomenna ihan olan takaa kuluttaen pois kaikki ylimääräiset, kertyneet kalorit, rasvakerroksen, niin siis ne kalorit.
Wish me luck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti