Toiseksi, eilen kun saavuttiin ja tyhjensin ruokakasseja keittiössä ahdistuin aivan älyttömästi. Suuri jääkaappi tuli täyteen ihan heti, ja siihen lisäksi vielä leivät, suklaat, pähkinät yms. Alle viikoksi tuossa on aivan älyttömästi syötävää. Äitini varmaankin näki ahdistukseni, sillä hän alkoi kertomaan minulle miten jouluna on ihan sallittua syödä ja ei saa miettiä syömisiään ollenkaan. Tästä sitten kehittyi tunnin keskustelu, ja päädyin siihen, että saan syödä ilman omantunnontuskia. Tiedän kyllä, että mieleni muuttuu vielä useaan otteeseen, mutta minun täytyy vain muistaa se. Syömiseni ovat menneet nyt melko monta päivää niin hyvin, että on sääli pilata tämä putki. Mutta on joulu, no can do. Syömisiäni kyllä varmasti hillitsevät älyttömän kipeä kurkku ja puhkeavasta viisaudenhampaasta johtuva ienkipu.
Suurin syy sille, miksen haluaisi syödä liikaa on se veljeni kaveripoika. Hän eilen avautui tunteistaan uudelleen, ja voin sanoa että alkavat nämä munkin tunteet hieman syvetä vaikka miten taistelisin vastaan. Poika siis on SM-tason urheilija, ja aivan älyttömän hyväkroppainen. En halua että hän joutuisi näyttäytyä tälläisen norsun kanssa, vaan toivoisin itsekin olevani hyvässä kunnossa. Onneksi joulun jälkeen on vielä muutama päivä ennen uuttavuotta, ja voin keskittyä edes joulun jälkeisen turvotuksen laskemiseen! Ja kolme työvuoroakin varmasti auttavat asiaan, kun saan juoskennella ympäri työpaikkaa yhteensä kahdeksantoista tunnin ajan.
Mutta tosiaan, ihanaa joulua teille kaikille, toivottavasti pystytte nauttimaan! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti