Trust Me, I've Learned It

Oon syönyt tänään kuin hevonen. Aina kun katon peiliin, tuntuu kuin joku työntäisi veitsiä joka puolelle vain siksi, että tajuaisin että tälläinen ei käy. Myöhemmin kuitenkin ajattelen häntä ja mietin, ettei hän halua ketään syömisvammailijaa, ja syön vähän lisää, jotta tajuaisin että syöminen on ihan ok. No olishan se ihan ok jos söisin hyviä ruokia tuon paskasipsin ja -pizzan sijasta.

Tein eilen illalla päätöksen, että lopetan ylianalysoimisen ja annan toiselle tarpeeksi tilaa parisuhteessa ja siihen liittyvissä asioissa. Kiitos sugar&sweet <3 Olet ihana! Sen takia mulla on nytkin paljon parempi olo. En ole ahdistellut häntä tänään vaikka tosiaan koko ajan tekisi mieli vain soittaa hänelle ja mennä käymään ja käpertyä viereen. Mutta ei, maltan itseni. Hän on itse ottanut minuun muutaman kerran yhteyttä, ja on ollut aivan ihana, niinkuin ennenkin. Ehkä hän pitääkin minusta, edes hieman! ;) Mutta tiedän sen harvinaisen hyvin, että en saa lähteä kiirehtimään asioita. Kaikki selviää aikanaan. 

Musta tuntuu että tässä vaan on nyt jotain käsillä, mitä en halua menettää oman tyhmyyden takia.