Mulla on ollut ihan älyttömän onnellinen olo nyt viikon putkeen, enkä ole edes jaksanut miettiä syömisiäni
tähän aiheeseen kuitenkin palaan myöhemmin!. Ja kaikki on tasan yhden ihmisen ansiota,
hänen. Mua ei olla varmaan ikinä pidetty näin hyvänä, eikä mulla ole koskaan ollut näin turvallinen olo. Niin siis, turvallinen olo jatkui tähän aamuun saakka, kun aloin miettiä asioita. Mua pelottaa aivan älyttömästi, että nyt kun vihdoin kaikki tuntuu ihan satumaiselta kuvittelisin vain kaiken, ja
hänen tunteensa olisivat aivan toisenlaiset kun olen kuvitellut. Olemme nähneet toisiamme nyt melko monena päivänä, muttemme kuitenkaan samalla tavalla kuin mitä näimme ex-poikaystävän kanssa kun tapasimme ja aloimme viettämään kunnolla aikaa toistemme kanssa. Mielestäni tuo on ihan hyvä asia, koska en oikeasti halua kiintyä aivan
liikaa jos tämä ei kestäkään. Puhuimme
hänen kanssaan yksi ilta siitä, miten molemmat olemme melko kiireisiä.
Hän urheilunsa kanssa, ja minä töitteni ja autokoulun kanssa. Emme ehkä näkisi niin usein. Sanoin, että tämä on minulle sen arvoista, että jaksan kyllä odottaa viikkojakin vaikka emme näkisi.
Hän vastasi ymmärtäen ja sanoi olevansa samaa mieltä, mutta silti pelkään että tuo kiireisyys päätyisi loppujenlopuksi vain tekosyyksi lopettaa tämä mitä ikinä tämä nyt onkaan.
No, toivon mukaan saan tähän epätietoisuuteen ja sekavuuteen huomenna selvityksen. Pyysin hänet tänne meille, ja varmaankin tämä nyt sitten viimeistään tuhoaa kaiken tai sitten ei. Äh, no aika näyttää. Tiedän vain, että hänen kanssaan minulla on niin älyttömän vapautunut olo enkä halua muita.
Mutta niin, ne syömiset. En tosiaan ole miettinyt että mitä pistän suuhuni ja mitä en. Esimerkiksi eilen hänen luonaan söin puolikkaan pienikokoisen pizzan, mitä en todellakaan olisi unissanikaan pystynyt tehä reilu kuukausi sitten. Kuitenkin aina kun illalla tajuan, että en olekaan syönyt paljon mitään koko päivänä, oloni on aivan huikea. Voin vielä pienentyä, en ehkä lihokaan ihan muodottomaksi! Kuten tänään, olen syönyt paahtoleivän margariinillä, juustolla ja makkaralla, sekä tonnikala/katkarapusalaatin. Ja juoksennellut töissä kuusi ja puoli tuntia. Siltikään mulla ei ole pätkän vertaa nälkä! How great is that.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti