Obesity, I'm On My Way

Otsikko on yliampuva. Joo. HSGD on tosiaan takasin. Mulla meni eilinen oikeestaan ihan hyvin, jäin 203 kaloria miinukselle, ja maanantaina jäin huimat 53 miinukselle. Tänään en ole aivan varma, mutta miinuksella ollaan kuitenkin. Mutta ne ruuat, mitä oon syönyt.. Huhhuh. Suklaata, kakkua, juustosarvi. Ei mitään huippua laihduttajanruokaa, kuten tiedätte. Mutta niin, oon mä yrittänyt, ja maanantai taisi olla eka päivä kotiinpaluun jälkeen kun mulla oikeasti oli nälkä.

Huomenna päätin kuitenkin pitää jonkinlaisen nestepäivän, johon kuuluu jugurtit kanssa. Ja ehkä lounasaikaan tai illalla, kun porukat näkisivät, hapankorppu tuorejuustolla ja suolakurkulla. Ja ehkä vähän raejuustoa jossain vaiheessa. Eli muuten kahvia, valkosta teetä, kevyttä mustikkakeittoa. Mun on tarkotus tehdä huomenna joku jättimäinen lasagne 700 grammasta jauhelihaa, ja sitten jollain juustokastikkeella kanssa. Mutta teen sen ennenkuin vanhemmat tulevat kotiin, joten ehkä vältyn syömästä sitä. Musta tuntuu, että palanen eksyy kuitenkin mun suuhun, mutta taistelen kyllä sitä vastaan! Ehkä nakkaan sen mun palasen koiran lautaselle, se arvostais sitä varmana enemmän kun minä.

Tänään, kun oltiin äidin kanssa tuossa läheisessä ostoskeskuksessa ruokakaupassa, näin kolmet aivan älyttömän thinspaavat reidet. Siis, mikään kuva tai video tai mikään ei ole yhtä thinspaavaa kuin oikeassa elämässä nähdyt kropat. Ne saa tuntemaan, että laihtuminen ja se reisivako ja lonkkaluut ja litteä vatsa ja mikä tahansa on oikeasti mahdollista saavuttaa. Mä haluan olla pienempi.


Ja tohon haluun laihtua on ehkä eräs toinenkin syy.. Näin viime yönä unta, joka palautti kaiken näkösiä tunteita mun mieleen, ja samalla sekotti aivan kaiken. En ole voinut kertoa tästä yhtään kenellekkään, joten ajattelin että kirjoittaminen blogiin voisi auttaa. Edes vähän. Eli siis, vähän taustaa: mulla on yks kaveripoika, joka oikeastaan on yks mun parhaista kavereista. Oon kuitenkin ollut nyt puoltoista vuotta vähän ihastunut tähän poikaan, eli koko sen ajan kun ollaan tunnettu. Viime yönä näin unta, missä tää poika tunnusti mulle tunteitaan aika, krhm, miehekkäällä tavalla, if you know what I mean. Nyt oon vaan miettinyt sitä poikaa koko päivän, ja oottanut kovasti perjantaita, jolloin hänellä on synttärit, ja saan tekosyyn soittaa hänelle. Poikahan siis on intissä, ja ei pääse lomille nyt synttäriviikonloppunaan. Haluan siis nyt reilu viikon syödä ja liikkua niin hyvin, että olen oikeasti hyvässä kunnossa fyysisesti kun juhlitaan hänen synttäreitään. Äh, ja toki on vielä poikaystäväongelma. Jihuu, en todellakaan tiedä että miten mä sanon poikaystävälle kaiken minkä haluaisin. Ja musta tuntuu, ettei hänkään osaa vaan sanoa, että eiköhän tää ollut tässä.

Ja niin, huomennahan on joulukuu, in case joku ei tiennyt. Ja mulla on se sellanen Fazerin konvehtikalenteri, jossa on 166g suklaata yhteensä laskettuna. Minähän tosiaan menin ja laskin kalorimäärän yhdelle konvehdille; 36. Mutta kun pitää tietää tuon dieetin takia! Kun haluan laskea noi kalorit mahdollisimman tarkasti. Terveisin kontrollifriikki.

Raah, raivostuttaa itteänikin kun nää tekstit on niin puuta heinää joka kerta :D Anteeksi teille, jotka näitä joutuvat lukemaan.

sdfghj

Healthy Skinny Girl Diet, täällä taas. Aloitin siis kyseisen "dieetin" tänään. Kestin hyvin siihen puoli neljään saakka, jolloin tajusin että hei, meillä on jääkaapissa omatekemää kakkua! Tarviiko ees sanoa mitä tapahtui? En mä sitä suorastaan ahminut, otin kaksi pientä palasta, ja toisessa palassa oli ihan tosi tosi vähän sitä pohjaa, ja enemmänkin pelkkää puolukkavaahtoa. Laskin, että kaloreita noista paloista kertyi vain 150, eli ei todellakaan paha. Mutta silti, ei mulla ollut edes nälkä! Olin syönyt päivän aikana kolme näkkäriä kevyellä tuorejuustolla ja suolakurkuilla, ja sitten puolikkaan sokeroimattoman mustikkapiltin, ja desin kevytjugurttia. En mä ole vielä syönyt kuin vajaa 400 kaloria tänään, mutta silti tuo kakku ärsyttää minua aivan suunnattomasti. Ja vielä on edessä lämmin ruoka, joka syödään varmaan vasta sitten kuin äitini on tullut kotiin. Ja hänhän siis tietää mitä mieltä olen kropastani ja miten menisin äärimmäisyyksiin syömisten kanssa, jos vain a) pystyisin ja b) saisin. Eli minun on lähes pakko syödä hieman siitä ruuasta.

Meidän oli tarkoitus lähteä käymään Ikeassa äidin kanssa tänään, mutta koska äiti tulee kotiin vasta puoli seitsemän jälkeen, ja isäni täytyy lähteä takaisin töihin vähän vaille yhdeksän, emme luultavasti kerkeä. Eli en pääse ravaamaan hulluna ympäri huonekalutaivasta. Jee. No, ehkä mää selviän. Oon kävellyt aivan älyttömästi tänään kuitenkin. Ja kolmisen tuntia tuosta kävelystä tein korkkareilla. Kyllä, pidän sitä paljon rankempana kuin esim tennareilla kävelemisen, koska mun takareisissä tuntuu se korkkarikävely ja välillä ihan kunnollakin! Muutenkin kävin reilu tunnin reippaalla kävelyllä koiran kanssa, vaikka tuo yritti monta kertaa ovelasti kääntyä takaisin kotiin. Mokoma kieroilija.

Niin. Anteeksi näistä tylsistä postauksista ilman kuvia ja ihan täyttä liirumlaarumia sisältävistä teksteistä, joissa ei oo päätä eikä häntää :D Oon vaan ihan sekasin kun alan kirjottaa, koska en tosiaankaan tiiä että mitä mä tässä purkaisin, ja että miten. Toivon niin kovin sitä langatonta nettiä, asap.

Ainiin, ja tuo herkkulakko ei siis nähtävästi ole pitänyt :D Muttakun jos on kakkua jääkaapissa niin porukat kattoo pahalla jos leivon lisää juttuja! Pitää tuhota nuo entiset ekana.

'Cause Now I Pay the Price

Noniin, nyt loppu mässäily ja alkaa laihdutus. Ihan oikeasti. Eilinen ilta oli vikatikki koko hommaan. Äiti halusi, että tekisin heille juustotarjottimen. Tarjotin sisälsi neljää eri juustoa, suolakeksejä, kolmea eri sipsiä, viinirypäleitä, sekä noita ranskalaisia saucisson-makkaroita. Aluksi ajattelin, että en syö mitään noista, sillä olin juuri syönyt lämpimän ruuan. Ha-ha. Loppujenlopuksi löysin itseni ahtamasta itseäni vielä enemmän täyteen. Mulla ei ole vieläkään nälkä, vaikka yleensä aamuisin voisin painua kahdeksi kerrokseksi nälän takia.

Tein eilen sellasen päätöksen, että tämä viikonloppu on vähän niinkuin vapaa, eli saan syödä niinkuin haluan. Joo, tiedän, tiedän, ei se mitään auta. Pidetään tätä nyt kuitenkin boostiviikonloppuna. Boostiviikkona, onhan tätä jatkunut jo tiistaista saakka! Jihuu! Mutta lisään tuohon sääntölistaan vielä yhden: Healthy Skinny Girl Dietin. Otan ne kalorirajat taas käyttöön, koska olen sitä mieltä, että täällä niitten noudattaminen on luultavasti hankalampaa. Aloitan maanantaina, ja jatkan loppuun asti. Aivan varmasti. Okei, siinä tulee joulu vastaan ennen loppua, mutta nuo pyhät osuvat juuri lopulle, ja silloin en meinaa niin vakavasti miettiä mitä suuhuni pistän ja monta kaloria. Se on kuitenkin joulu. Ja tuota HSGD:a jää vielä jopa yksi päivä pyhien jälkeen, niin meinaan senkin sitten suorittaa ihan kunnialla. Mutta tosiaan, tuota dieettiä yritän nyt, ja toivon että se saa nää älyttömät syömiset kuriin. Mun pitäis vaan käydä ostamassa digitaalinen keittiövaaka, koska meidän versiolle ei voi muuta kuin nauraa. Digitaalisena syömisten määrää olisi niin paljon helpompi seurata.

Ja poikaystävä on aivan kamala, edelleen. Yrittää kontroilloida elämääni ja tekemisiä kolmen tuhannen kilometrinkin päästä. En vaan osaa jättää sitä. Tai siis, en tiedä miten mun pitäis se tehdä. Äh, saakeli sentään.

Mutta niin. Sellasta :-D Nyt lähden aamulenkille tuonne ihanaan säähän, joka ah niin paljon viestii tulevasta talvesta huom sarkasmi ja ostamaan kahvia. Tsemppiä teille kaikille!

Few Rules For Me To Follow

Mun on pakko asettaa itelleni jotkut säännöt, mitä noudatan nyt näiden syömisten ja liikkumisten kannalta. Eihän tästä tuu hevon helvettiä muuten :-D Oon aivan turvoksissa, enkä tosiaan tiedä onko se tästä syömisestä vai alkavista menkoista... 

Söin tänään rasvatonta jugurttia sokeroimattomalla aprikoosivauvanruualla, reissumiehen kevyellä pippurisella tuorejuustolla, kokojyvänuudelipaketin, neljä ruisleipää samalla tuorejuustolla, kaksi keittokinkkuviipaletta, kaksi muffinssia, palan valkoista suklaata, kaksi pientä kanan sisäfilettä, desin riisiä, desin vihannessekoitusta, puoli desiä currykastiketta. En kerralla kuitenkaan. Tähän meinaan nämä syömiset kyllä jättää, mutta illan aikana juon kyllä alkoholia vielä, ah tätä kotiinpaluuta. 

Sääntö nr. 1:

Ole mahdollisimman vähän aikaa yksin kotona. 

Silloin mulla on täydellinen mahdollisuus syödä liikaa, ja oh boy käytänkö sen mahdollisuuden hyväkseni! Jos mulla ei olisi yhtään itsekuria olisin varmaan koko päivän jääkaapilla syömässä ihan mitä tahansa. 

Sääntö nr. 2:

Älä hitossa anna vesisateen estää uloslähtemistä.

Onhan noita sateenvarjoja ja sadetakkeja kaappi täynnä! Ja koira kyllä olis ulkona enemmän ku mielellään vaikka koko ajan. Ja jos ei se halua olla siellä, nii voin mä päästää koiran sisälle ja mennä itse lenkille. Gosh, en mä ole tehty sokerista.

Sääntö nr. 3:

Siivoa enemmän. Ja tee muutenkin kotijuttuja.

Aina kun alan siivoomaan, olen sen verran perfektionisti, että se on pakko tehdä kunnolla. Mun huoneessa olis niiiiin paljon tekemistä, kunhan aluks pääsis Ikeasta hakemaan säilytystilaa. Muutenkin tää kämppä on aina täynnä koirankarvoja, niin voisin imuroida vaikka miljoona kertaa päivässä. 

Sääntö nr. 4:

Aloita herkkulakko, joka kestää jouluaattoon saakka.

Tässä joo mun yks idea, minkä keksin tossa eilen yöllä! Okei, ei oo mikään omaperänen, mutta siltikin. Uskon, että tää pitää mut ees vähän kurissa, vaikka en ookkaan noita "herkkuja" niin paljoa syönytkään. Leipä<3 Eli olisin herkkulakossa (sis. karkit, suklaat, leivokset, kakut, sipsit, pizzat, hampparit yms) tästä hetkestä jouluaattoon asti. Ainut poikkeus olisi joulukalenterin avaaminen joka päivä. Onhan toi vähän huijausta, mutta trust me, jos en saisi mitään makeeta kuukauteen, se kyllä kostaantuis ennemmin tai myöhemmin. Ja jos se olis se yksi pala suklaata per päivä, eihän se nyt mikään hirveen paha olis, eihän? Äsken kun listasin lisää noita herkkuja, niin tajusin etten oo syönyt pizzaa pitkään, pitkään aikaan. Tai hampurilaisia. Tai ranskalaisia perunoita. Jes hyvä mä!

Sääntö nr. 5:

Säännölliset ruoka-ajat.

Oonhan mä tota yrittänyt, ja yleensä onnistunkin. Niin siihen lounaaseen saakka, jonka jälkeen syön vähintään tunnin välein. Argh. Mutta mun pitäis yrittää päästä siihen tavotteeseen, että syön aamiaisen, lounaan, ehkä jonkun hedelmän tai voikkarin välipalaks, jos on nälkä, ja sitten perheen kanssa lämpimän ruuan kuuden tai seittemän aikaan. Ja illalla jonkun jugurtin jos on nälkä. Mun pitäis yrittää ihan tosissaan. Mulla on ollut oikeasti nälkä ehkä kerran tai kaksi tiistain jälkeen. Ja silti oon syönyt kun sika. Voi hyvä luoja mun kanssa.

Sääntö nr. 6:

Tee sitä lihaskuntoa!!!!!!

Tää on mulle itelle tärkein. Aivan sama miten paljon oon syönyt, mulle tulee niin paljon parempi olo kun saan tehdä lihaskuntoa. Rakastan sitä tunnetta, kun lihakset ovat tehneet niin paljon töitä, että ne ihan tärisevät. Ongelmana on vaan aina se, että en jaksa aloittaa. Saakeli.

Sääntö nr. 7:

Leivo enemmän ;)

Ah, lemppari. Voisin leipoa ihan ihan koko ajan. Ja olen kanssa huomannut, että osaan olla maistelematta sitä taikinaa, ja sillon kanssa kun leivon, niin mulla ei oo aikaa syödä! Leivoin tänään kahdenlaisia muffinsseja; mustikka- ja suklaamuffinsseja. Nuo kaksi mitkä söin, oli noita mustikkaversioita. Suklaisiin tuli älyttömästi voita, 100g tummaa suklaata, ja muutenkin paljon enemmän noita "huonompia" aineksia, kun taas mustikkaisiin tuli vain munan valkuainen, vähän sokeria, mustikoita, ja tietenkin ne oleelliset ainekset. Mutta you get my point! Eli kun leivon, tiedän tarkalleen mitä niissä leivoksissa on, ja se sitten vaikuttaa siihen syömispäätökseen. En todellakaan halua syödä sellaista suklaista, koska tiedän mitä niissä on. 

Okei siinä siis pari tyhmää sääntöä :D Nää mun postaukset on ihan järjettömiä nyt, mutta toivon todellakin että isäni pääsee ostamaan sen langattoman netin tänne meille kotiin, ja pääsisin omalle läppärille kirjottelemaan blogia, ja muutenkin hakemaan töitä ja sen sellasta.

Sincerely Yours, A Fat Loser

Joo, kyllä huomaa olevansa kotona ja erossa narsistipoikaystävästä. Jep, olen tullut siihen johtopäätökseen, että poikaystävä on ainakin hieman tai vähän enemmänkin narsisti. Olen syönyt aivan älyttömästi leipää, ja muutenkin kaikkea. Mutta suurimmaksi osaksi leipää. Esimerkiksi tänään aamulla. Tarkoitus oli syödä tasan yksi pieni kulhollinen ohrapuuroa. Joo, söin sen, mutta sitten: Katos, mulla on tässä vielä tunti aikaa ennen lähtöä. Oho, on kyllä vähän nälkä. Ei hitto! Meillähän on Reilu-paahtoleipää ja vähän tuorejuustoa. No jos yhden palan. Tai kaksi. Oho no kolmeenhan se pääty. Tosiaan, huomaa olevansa kotona... Lisäksi söin nyt seitsemän jälkeen Reissumiehen, ja kolme karjalanpiirakkaa. Ja tietenkin lisäksi tohon kaikki muut ruuat, mitä oon syönyt. Heh heh. Kilot tulee takas aivan yhtä nopeeta kun on lähtenytkin. Okei, ehkä ei. Toivottavasti ei.

Olen katsellut itseäni peilistä epätoivossa, ja luultavasti vain vainoharhaisuuttani märehtinyt mielessäni sitä, kuinka reiteni alkavat koskettaa taas toisiaan yläosasta. Asiaan saattaa kyllä vaikuttaa menkkojen alkaminen lauantaina, koska olen muutenkin aivan järjettömän turvoksissa joka puolelta. Tai sitten en ole vainoharhainen. En tällä määrällä, mitä olen syönyt. Voi jumala, mun pitää saada tää syöminen kuriin.

Asiaahan ei tosiaan auta se fakta, että isäni toi tänään töistään 19 levyä leivontasuklaata, kolme levyä hasselpähkinäsuklaata, kolme konvehtirasiaa, sekä joulukalenterit minulle ja veljelleni. Ja ruisleipälisä jo suuriin leipävarastoihin. Ei auta todellakaan :D

Ja mitäs muuta.. Niin tosiaan, en vieläkään pääse käyttämään omaa läppäriäni, siksi ei ole kuvia tässäkään postauksessa. Ja siksi tää postaus on kanssa näin suppea ja lyhyt valitus ruuan ihanuudesta ja minun hiipivästä lihomisestani.

Huomenna lähden pitkästä aikaa ulos, ystävieni kanssa! Ihanaa, ei notkuvaa poikaystävää suuttumassa minulle, jos puhun poikapuolisille kavereilleni. Ah. Nyt lähden nukkumaan, teksti on sen verran sekavaa että aivot ovat ehkä sanoneet itsensä irti tältä päivältä.

Hyvää yötä ihanat!

Home Sweet Home

Okei, eli pari (neljä) juttua.

Ekaks:
Pääsin eilen kotiin! Vihdoin. Ah. En vois olla yhtään onnellisempi. Eilen yöllä vaan pyörin sängyssä ja hymyilin itekseen, kun oon vaan niin helvetin onnellinen nyt. Söin eilen illalla ihan saakelisti, mutta mua ei kiinnostanut yhtään. Söin yhden ison juustosämpylän normaalilla margariinilla ja paksuilla kinkkuviipaileilla. Pelkkä sämpylä oli 226kcal. Ei kiinnostanut. Söin kolme hapankorppua margariinilla, juustolla ja meetvurstilla. Ei kiinnostanut. Söin isäni tekemää juustoleipää. Ei kiinnostanut ollenkaan. Tänään aamulla kuitenkin vitutti vähän tuo mitä söin, mutta loppupeleissä sillä ei ole mitään väliä. Äitini on muutaman kerran sanonut, että olen laihtunut aivan järkyttävästi. Ja että näytän enemmän 45 kiloiselta kun 52 kiloiselta. Juupa juu, hän itse on minua yli 6cm lyhyempi, ja painamme saman verran. No, en tiedä. Olenhan mä laihtunut, mutta en mä ehkä tajua sitä yhtä radikaalisti kuin muut. Ystäväni ovat aivan samanlaisia kuin eilen, eivät oikein tajua mistään mitään. Ja silloin kuin yrittävät tajuta, ylireagoivat älyttömästi ja luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. :D Mutta ei se mitään. Koiramme on aivan ihana, nykyään mun bestis. Ennenhän tuo ei oikeen edes välittänyt minusta. Voi kyllä olla että se on siksi, koska ärsytin häntä tahalleen ja nostelin kun tuo oli pienempi. Hehe.

Tokaks:
Mun läppärillä ei pääse nettiin. Ainakaan vähään aikaan. Meillä ei ole kotona langatonta nettiyhteyttä, ja pikkuveljeni pölli minun johtoni ollessani Ranskassa. No ei se mitään, läppäritauko tekee vain hyvää! Eli en pääse postailemaan kovin usein. Tai ehkä pääsenkin. Kuvia en kyllä pääse laittamaan, kun ne jää jotenkin tämän läppärin muistiin, ja tämähän on siis vanhempieni läppäri.

Kolmanneks:
En meinaa lopettaa laihduttamista. En ainakaan vielä, mutta en suhtaudu siihen yhtä pakkomielteisesti. Yritän vain pitää syömisajat ja -määrät kurissa. Eilisilta oli kyllä yks todellinen boosti-ilta, mutta puolustan sitä sillä, että ennen kahdeksaa illalla kyllä, söin nuo kaikki kahdeksan jälkeen en ollut syönyt kuin kolme pientä sämpylää. Yhden sillä vähäsokerisella hillolla vielä poikaystävän luona ollessani, ja kaksi kevyellä sulatejuustolla ja kurkulla. Ja okei, no söin neljä palaa sitä vähäsokerista suklaata, mutta siitä tuli yhteensä se 53kcal. Eli ei tuo nyt loppupeleissä niin paljoa ole. No mutta, niin, tosiaan. Haluan mä vielä vähän laihtua ennen joulua, koska silloin en haluaisi miettiä niin paljoa syömisiäni, ja varmaan lihon ainakin vähän joulun aikana. Kyllähän mä tiedän, että ne kilot mitkä sain pudotettua eivät tule noin vain takaisin, vaikka helposti tulisivatkin. Ja en tiedä paljon painan. Menkat alkavat perjantaina, ja vatsa ei ole tyhjentynyt vähään aikaan anteeksi, ällöttää itteenikin kertoa :D, joten olen todella, todella turvoksissa. Joten odotan ehkä vielä ainakin viikon ennen kuin punnitsen itseni täällä kotona.

Neljänneks:
En tiedä mitä teen poikaystävän kanssa. Samalla eilen oli aivan kamalaa lähteä, mutta samalla olin kamalan onnellinen, kun sain lähteä.

Ja mä kyllä meinaan lukea teidän kirjotuksia! Tsemppiä teille kaikille ihan kauheesti, ja toivottavasti ootte yhtä onnellisia kun mä oon nyt. Tää on ihanaa! <3

I'm On a Diet But My Pockets're Eating Cheesecake

Aloitin tänään jo aiemmin kirjoittamaan angstipostausta eilisestä, mutta lopetin sitten puolessa välissä ja poistin koko roskan. Turhaan mä aina kirjotan uudestaan noita juttuja: poikaystävä heittää läppää mun painosta eikä tajua, että se satuttaa, ja poikaystävän isä vittuilee syömisistäni ja valinnoistani. Myöhemmin sitten masistelen yksinäni täällä huoneessa koti-ikävääni ja vihaan maailmaa. Hyvä asenne loppupäiville ja silleen! Mutta tänään on aivan eri tilanne. Tein kaksi piirakkaa illalliselle; rasvaisen aurajuusto-ananas -piirakan, sekä kevyemmän tonnikala-herkkusieni -version. Ei varmaankaan tarvitse sanoa, että kumpaa sitten itse söin? Selvennykseksi niille jotka pitävät itsenilailla minua sikana, kevyempää. Söin yhden palan. Eli kahdeksasosan siitä pienestä piirakasta, ja tulin aivan täyteen. En ole pitkään aikaan ollut näin ähkyssä! Piirakan lisäksi söin jotain kasvista, mistä en ollut koskaan kuullutkaan (tsekkasin: lehtimangoldia), mutta en sitäkään mitenkään älyttömästi! Jälkkäriksi puolikas omena. Siinä se. Ja olen täynnä. Eikä vituta ollenkaan! En syönyt paljoa, ja tällä kertaa myös tiedän sen. Olen jopa ihan ylpeä itsestäni. Muutenkaan tänään ei ole ollut mikään possuilupäivä, vaikka söinkin jotain mikä sai poikaystävän ja poikaystävän vanhemmat kyseenalaistamaan tätä ruokavaliovalintaani.

Huomenna sitten lähtee viimeinen päivä Ranskassa käyntiin, ja pakko myöntää, en voisi olla onnellisempi. Itkin tänään ahdistuksissani hetken, kun poikaystävä tuli lähelle halaamaan. En mä halua siltä haleja, kun se satuttaa mua joka päivä. En mä halua olla sen lelu mitä se saa käyttää kun haluaa seksiä tai hellyyttä. Huomiseksi mulla onkin melko paljon ohjelmaa, muun muuassa sitä ihanaa taikinaterapiaa cookiesien ja sämpylöiden parissa. Ja sitten juuston ostoa äidille. Ja pakkaamista, tietenkin. Jos ketään kiinnostaa :-D Mealplanit on huomiselle tehty aamiaiselle ja lounaalle, ja tosissani toivon noudattavani niitä. Ehkä tämä illallinen tänään oikeasti boostaisi minua noudattamaan sääntöjäni kerrankin. Illalliselle poikaystävän äiti on ostanut ruusukaaleja. Voi jestas. En sitten tiedä mitä syömme, niitä ainakin, varmaan lisäksi sämpylöitä. Ainakin toivon niin, tietäisin tasantarkkaan mitä söisin ja paljon. 

Tänään syöty:

• Maissikakku hillolla x2
• Kanaa
• Lehtimangoldia
• Puolikas verigreippi
• Banaani-mokkaleivos (huom! pienin mahdollinen)
• Riisikakku hillolla
• Tonnikala-herkkusieni -piirakkaa
• Puolikas omena

Huomisen ruuat, toivottavasti:

• Maissikakku hillolla
• Kaksi hapankorppua vähäkalorisella margariinilla, vähäkalorisella juustolla ja tomaatilla
• Vähän kaurapuuroa
• Joku hedelmä, varmaankin kiivi, ellen käy ostamassa omenoita ennen lounasta
• Sämpylä tai kaksi, v.k. margariinilla, v.k. juustolla ja toivottavasti kurkulla
• Niitä saakelin ruusukaaleja..........

Ei varmaankaan nuo ruuat tuohon jää, mutta jos nyt kokeiltaisiin edes. Ja kyllä, pitää laittaa se "vähäkalorinen" kun sellaisiin on mahdollisuus! :-D

Tsemppiä teille kaikille! :)