Sadas postaus

Joo, eli tämä on mun sadas postaus, niinkun otsikosta varmasti kaikki sen tajusi jo. Mulla ei oo oikeestaan motivaatiota yhtään mihinkään. Siitä lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä lähtien, kun feidaajapoika lopetti meidän "jutun", oon ollut ihan maassa. Joo, mä oon ollut mun kavereiden kanssa, mutta mun täytyy tsempata niin paljon etten olisi vaan ihan hiljaa masentuneena. En mä halua että kaverit pitää mua ihan heikkona, vaikka mä oon. Pelkästään heikko. En kestä olla yksin, haluan jonkun halaamaan ja pitämään sylissä. Vihaan tätä. Vihaan itseäni.

Oon myös syönyt aivan järjettömästi. Mä olen ihan hirveen turvonnut, mutta en sitten tiedä että johtuuko se tosta älyttömästä ahmimisesta vai menkoista, vai molemmista, mutta näky on aivan järkyttävä. Vaa'alle en voisi edes kuvitella meneväni.

Anteeksi, en todellakaan jaksa nyt kirjoittaa enempää. En vaan jaksa. Huomenna pitäisi herätä ennen kuutta, mutta en vaan halua nukahtaa yksin.

Ja ainiin! Ihan kun en muutenkin olisi tarpeeksi sekaisin ja aivan saakelin maassa, kaksi kaveripoikaani on alkanut käyttäytymään tosi, tosi oudosti mua kohtaan. Niinkun, enemmän kuin kavereita tavalla. Tiedän, ettei kumpikaan ole tosissaan, enkä todellakaan suhtaudu heihin niin kuin he olisivat, mutta mitä helvettiä?

Feidaajapoika lopetti tän sekoilun eilen. Oon siis satavarmasti yksin nyt. Tuntuu kamalalta, niinkuin aina. Jooko, edes kerrankin joku joka oikeasti voisi välittää ja haluaisi olla mun kanssa? Jooko?

Before It All Went Wrong

Muistaako joku, kun kirjotin blogiin Ranskassa ollessani näistä mun "mielenhäiriöistä"? Tai siis, olen taas huomannut noita samoja piirteitä. Mun mielialani saattaa heittää ihan 180 astetta tuosta noin. Harvemmin kyllä muualla kuin kotona, joten selitän itselleni noita heittelyitä sillä, että alan aina miettimään kaikkia astetta syvällisempiä asioita. Näin ollen tajuan juttuja, mitä en ehkä välttämättä haluaisi, ja mieliala tippuu lähes pohjalle. Samaten myöhemmin ajattelen uudestaan, ja kaikki onkin ihan ok ja tunnen itseni älyttömän vahvaksi. Enhän mä sano, että mulla olisi joku ihan vakavasti otettava häiriö mikä tarvitsisi hoitoa. Ei todellakaan. Mietin herätessäni miten onnekas olen, ja samalla aivan vitun typerä. Teillä joillain bloggareilla ei asiat oikeasti ole hyvin, ja minä valitan pienimmistäkin asioista. Mun pitäisi oppia olemaan kiitollinen ja tyytyväinen siitä, mitä mulla on ja mistä olen päässyt yli ja tervehtymään.

Mä siis olin aivan pohjalla kolme, neljä vuotta sitten. Olinhan mä vähän aina ollut hieman itsetuhoinen ja en niin iloinen kun muut kaverini, mutta ero ensirakkauden kanssa laukaisi kaiken. Vanhempani sanoivat, että se menee ohi kun pääsen yli kusipäisestä ex-poikaystävästä, mutta kun vuosi, puolitoista vuotta oli kulunut eikä muutosta näkynyt, huolestui äitini ihan tosissaan. Hän laittoi minut ensin koulun omalle psykologille, joka sitten sanoi että olisi ihan hyvä että käyn puhumassa "ammattitaitoisemmalle" auttajalle. En kenellekkään kertonut muuta kuin asioita ihan pinnalta, sillä olin alkanut häpeämään itseäni ja tekojani viiltely, itselleni mustelmien aiheuttaminen, raapiminen, itseni polttaminen suoristusraudalla niin paljon. Pikkuhiljaa silti nuo keskustelut ja äitini tuki auttoi minut tästä yli, ja loppujen lopuksi sain silmäni niin auki, ettei minulla olekaan kaikki ihan huonosti. Että tämä on vain itsestäni kiinni. En tietenkään sano, että kaikilla olisi tuo sama tilanne! En todellakaan. Mutta mulla se vaan ei sitten loppujen lopuksi oikeasti ollutkaan niin vakavaa.

Haha, tästä nyt tälläinen pieni avautuminen tai joku vastaava näiden parisuhdevalituspostausten keskelle :-D JA loppuun sugar&sweetin blogista tällänen jonkunlainen listasettihommeli!

Oletko koskaan... 

[ ] Pudonnut talon katolta? 
[x] Syönyt lääkkeitä, vaikka et ole ollut kipeä? 
[x] Pitänyt kädessäsi etanaa? 
[ ] Syönyt eläviä rapuja? 
[ ] Käynyt Afrikassa? 
[x] Omistanut yli 1000€? 
[x] Sammunut? 
[x] Polttanut tupakkaa? 
[x] Varastanut?
[ ] Ratsastanut kamelilla?
[x] Viillellyt tahallaan?
[ ] Ollut TV:ssä? 
[ ] Sytyttänyt tulitikun ja suihkuttanut siihen lakkaa niin, että se leimahtaa? 
[x] Syönyt sushia? 
[ ] Mennyt kännissä kouluun? 
[ ] Ollut leikkauksessa? 
[x] Saanut kokeesta nelosta? 
[x] Ottanut itsestäsi kaunista kuvaa? 
[x] Ottanut kaveristasi rumaa kuvaa? 
[ ] Jäänyt kiinni varastamisesta?
[x] Halunnut olla julkkis?
[/] Ollut masentunut? 
[ ] Sairastanut anoreksiaa? 
[x] Työntänyt sormet kurkkuun oksentaaksesi? 
[x] Ajanut pyörällä yli 50 km? 
[x] Lintsannut koulusta saadaksesi olla koneella? 
[x] Valvonut koko yön? 
[x] Pelännyt isääsi? 
[ ] Lähtenyt lentoon, koska on tuullut niin kovaa? 
[x] Inhonnut itseäsi? 
[ ] Ollut viikon pesemättä hampaita? 
[x] Itkenyt jouluaattona? 
[x] Naksautellut sormiasi? 
[x] Naksautellut varpaitasi? 
[ ] Laittanut itse lävistyksen?

The Ones That Killed Me, Yeah, You Heard It Too

Nyt en oikeesti voi sanoo muuta kun että What the actual fuck is happening? Ihan totta. Feidaajapoika on puhunut nyt pari päivää ihan ilosena mulle, esittäny vastakysymyksiä jne. Eilen hän vielä alkoi vihjailemaan jotain, että näemme liian vähän. Eihän se sitä suoraa sanonut, mutta kiertelevästi. Kuitenkin kun kysyin viikonlopunsuunnitelmia, nothing. Hän sanoi vain että meinaa ryypätä. Okei. Sitten kysyin jos he haluavat tulla meidän kanssa samaan baariin lauantaina, niin kuulemma hän ei tiedäkkään onko hän juomassa. No ahaa, selvä.

Lisää WTF asioita. Kolme mun miespuolista ystävää on joko alkanut flirttailemaan ihan älyttömästi mun kanssa, tai sitten sanonut miten hyvä pari olisin sen ystävän kanssa josta olen pitänyt nyt jo kauan aikaa. Ja kukaan heistä ei tiedä mitä toinen on sanonut. Mitä ihmettä tässä elämässä tapahtuu? Auttakaa! 

No anyway, syy miksi kirjotan nyt aamulla on se, että halusin edes jotain tekemistä etten menisi syömään aamiaista. Liikaa aamiaista. Mulla ei ole tänään töissä lounastaukoa, joten pääsen helposti viisi- ja puolituntisen päivän syömättä, ja siihen plus matkat. Yhteensä joku reilu seittemän tuntia. Kotona sitten kohtaan taas jäätävät haasteet, kun odotan muutaman tunnin kavereitani. Mutta yritän tosissaan olla ahmimatta. Olen aivan järkyttävä hylje, ja tästä ei tule hevon helvettiä. Ihan oikeasti. 

I Swear That If I Go There Now, I Could Change Your Mind, Turn It All Around

Mitä tapahtuu? Feidaajapoika on sekottanut mun päätä koko monen viikon edestä pelkästään sunnuntaina ja vähän maanantaiaamulla. Hänestä ei siis kuulunut yhtä viestiä enempää perjantaina tai lauantaina. Sunnuntaina oltiin parhaiden poikakamujen kanssa kattomassa turnausta, jossa feidaajapoika oli tuomaroimassa. Siinä sitten hengailtiin pelien välissä vähän aikaa. Ei mitään erityistä huomiota häneltä minulle, mutta satunnaisia kosketuksia kyllä. Hän piti kättään reisilläni melko kauan aikaa kun pyysi minulta limua. Hämmennyin aivan saakelisti ja en voinut muuta kun tuijottaa tilannetta onneksi sekunnin ajan kunnes tajusin lopettaa. MITÄ TÄMÄ ON? No, illalla lähdimme kaverini kanssa vielä baariin, missä siis feidaajapoika ystävineen oli myös. Baarissa, ei mitään huomiota. Kun kaikki lähdimme samaa aikaa, hän tarjoutui viemään minut kotiin. Okei, ilmainen kyyti, cheers. Autossa hän pyysi kahden ystävänsä edessä minua hänen luokseen yöksi. Olimme sopineet, että hän heittäisi minut aamulla keskustaan muutenkin, joten ajattelin että tuo olisi paras ratkaisu. Koko yön hän piti minusta kiinni, silitteli. Aamulla taas hän oli kylmä kuin mikä. Ei oikeastaan mitään mikä olisi paljastanut yöstä mitään. Ja hänhän siis oli selvänä, minä en. Mä olen aivan älyttömän sekaisin. Apua. 

Nostan hattua jos joku jaksoi lukea tuon vuodatuksen! Tai jos jotain edes kiinnosti sen verran että jaksoi tuon lukea :-D

Mulla olis tarkotuksena tänään käydä tuhlaamassa vähän palkkaa tarpeellisiin juttuihin, joihin kuuluu mm. mustat farkut. En ollenkaan haluaisi, koska vatsani on turvonnut kuin mikä, ja masennun aivan varmasti sovituskopissa. Mutta olen samasta syystä lykännyt tätä kauemaksi, joten eiköhän se ole pakko nyt. Olen ollut kaksi päivää nyt syömättä silleen älyttömästi. Eilen söin salaatin töissä, ja kotona vähän vähärasvaista mansikkarahkaa, sekä neljä tuc-keksiä. Ja no kolme palaa suklaata. Mutta ei tuo mitenkään liikaa ole! Toissapäivänä söin yhden ruisleivän päällisillä ja pari hassua ranskalaista kaverilta. Ja no alkoholia jonkun verran. Tänään en myöskään kerkeä syömään kunnolla vasta kun illalla, ja aion kyllä tehdä pretty much kaikkeni etten oikeasti söisi lähes tulkoon mitään. En mä halua olla norsu kun kesä yhtäkkiä tuleekin ja pitäisi olla rantakunnoissa ja ties missä.

JA mä olen liittynyt joukkoon "kun paino on mitä pitääkin aion ottaa itselleni tatuoinnin"! Meinaan ottaa sen sellaiseen paikkaan, missä se näyttää vain ja ainoastaan hyvältä silloin kun olen hyvässä kunnossa. Eli ei todellakaan nyt! :-D Terveisin kestoturvotus vatsassa. Turhauttaa. 

Mulla on kamala ikävä viime kevättä. En ole nähnyt niitä ihmisiä, kenen kanssa hengasin silloin, pitkääääään aikaan, ja haluan että asiaan tulee muutos! 

Butterflies, butterflies

Tästä päivästä ei voi tulla muuta kun hyvä. Ei tee mieli ahmia tai no edes pahemmin syödä, koska ei ole nälkä. Ensimmäinen kerta pitkään aikaan kun on tuollanen olo! Tänään en aio edes ajatella mitään stressaavia. Veljen SM-pelistä lähdemme yhden parhaan kaveripojan kanssa hakemaan toista parasta kaveripoikaa intistä, ja illemmalla leffaan. Rakastan ystäviäni. Oon ihan muutenkin täynnä rakkautta. Feidaajapoika tuli eilen Facebookissa puhumaan kanssani, ihan itse. Kysyi mitä teen tänään ja eilen, vastasin ihan ilman ahdistuksia ja stressejä kun hän yhtäkkiä vaan katosi. Feeling good! 

Toivottavasti teillä on hyvä viikonloppu myös! 

Näytän siltä että olisin raskaana

Nauroin äsken ihan hulluna vessan lattialla kun peilasin itteäni ihan "normaaliasennossa" eli en pullistanut vatsaani tai muuta vastaavaa, seisoin vain ryhdikkäänä saunan lasiovesta. Kevyt ilta- ja menkkaturvotus. Toivoin niin monta päivää menkkojen alkua, että pääsisin edes joskus tästä turvotuksesta eroon. Hetkeksi edes. Tuo nauraminen saattoi myös johtua epätoivosta mikä tänään töissä iski, mulla ei ole yhtään itsekuria, eikä kohta kukaan halua minua. Yay to the fat and lonely! 

Näin viime yönä unta mikä oikeastaan muutti vähän tätä mun näkemystä parisuhteisiin tai no omiini ja muutenkin mun tarpeisiin. Näin siis unta tuosta pojasta joka on tosiaan hallinnut mieltäni ja muutenkin kenestä olen ollut aivan liian pakkomielteinen. Olen yrittänyt parhaani mukaan noudattaa sugar&sweetin neuvoa ylianalysoimisen vähentämisestä, mutta olen myös huomannut ettei se auta juuri ollenkaan omassa tapauksessani. Heh, luuseri täällä moi. No mutta kuitenkin, näin unta missä haistatin paskat tuolle jätkälle kaikkien feidausten takia ja muutenkin, ja aamulla herätessäni tajusin että ei helvetti mullahan on hyvä mieli! Otan nyt ihan kunnolla takapakkia noissa miesasioissa ja annan kaiken mennä niinkuin niiden pitää. Kyllä sieltä se ukko joskus ehkä löytyy. Toivottavasti. En mä oikeesti halua olla fat and lonely. Mulla on kyllä maailman parhaat kaverit, joita mä en ole todellakaan huomioinut tarpeeksi, mutta nyt se muuttuu! Ja se kaveripoika josta olen jo ihan reilun aikaa pitänyt astetta enemmän on tullut mulle vielä läheisemmäksi, ja vaikka mun tunteet siihen on aivan erilaiset kuin muihin kaveripoikiini, sellaisiksi ne vain jäävät. Ei mulla ole varaa menettää noin ihanaa ystävää jonkun tyhmän ihastumisen takia. 

Vielä pari juttua

• Olen ihan älyttömän poikki. Työt <3 mutta saanpahan rahaa ja muutettua tämän vuoden aikana pois kotoa! Jee! Ja toisaalta tykkään tuosta työstäni ihan älyttömästi. Asiakkaat ovat ihania, työkaverit ovat ihania, ja tiedän, että tuo ala on omani! 
• Haluan viikonloppuna juhlimaan. Tanssimaan. Mutta kukaan kavereistani ei ole muka lähdössä! Hmph. Vapaaehtoisia?
• Mikä ihmeen lukijaryntäys tänään on tapahtunut! Tai no, vierailuryntäys. En edes ole postannut mitään ja siltikin tänään on käynyt enemmän vierailijoita kuin normaalisti vaikka siltikin oikeasti ihan älyttömän vähän teihin muihin verrattuna :-D Ihan varmana Pelottaa että joku tuttu on tunnistanut mut ja levittänyt blogini muille ja nyt kukaan ei halua sanoa mitään! Apua, jos näin on niin sanokaa nyt herranjumala.

Anteeksi tämä ihan älyttömän sekava postaus!