The Ones That Killed Me, Yeah, You Heard It Too

Nyt en oikeesti voi sanoo muuta kun että What the actual fuck is happening? Ihan totta. Feidaajapoika on puhunut nyt pari päivää ihan ilosena mulle, esittäny vastakysymyksiä jne. Eilen hän vielä alkoi vihjailemaan jotain, että näemme liian vähän. Eihän se sitä suoraa sanonut, mutta kiertelevästi. Kuitenkin kun kysyin viikonlopunsuunnitelmia, nothing. Hän sanoi vain että meinaa ryypätä. Okei. Sitten kysyin jos he haluavat tulla meidän kanssa samaan baariin lauantaina, niin kuulemma hän ei tiedäkkään onko hän juomassa. No ahaa, selvä.

Lisää WTF asioita. Kolme mun miespuolista ystävää on joko alkanut flirttailemaan ihan älyttömästi mun kanssa, tai sitten sanonut miten hyvä pari olisin sen ystävän kanssa josta olen pitänyt nyt jo kauan aikaa. Ja kukaan heistä ei tiedä mitä toinen on sanonut. Mitä ihmettä tässä elämässä tapahtuu? Auttakaa! 

No anyway, syy miksi kirjotan nyt aamulla on se, että halusin edes jotain tekemistä etten menisi syömään aamiaista. Liikaa aamiaista. Mulla ei ole tänään töissä lounastaukoa, joten pääsen helposti viisi- ja puolituntisen päivän syömättä, ja siihen plus matkat. Yhteensä joku reilu seittemän tuntia. Kotona sitten kohtaan taas jäätävät haasteet, kun odotan muutaman tunnin kavereitani. Mutta yritän tosissaan olla ahmimatta. Olen aivan järkyttävä hylje, ja tästä ei tule hevon helvettiä. Ihan oikeasti.