Where To Start

Ihan nyt aluksi, anteeksi ihan kamalasti että oon ollut poissa tän pari kuukautta. Syynä siihen on ollut ihan puhtaasti itseinho ja häpeä. Olen lihonnut ihan kamalasti. Not even kidding, oon melkeen yhtä lihava kun sillon kuin lähdin Ranskaan. Joten sen takia en ole halunnut edes kirjautua tänne, lukea muiden tekstejä ja muka yrittää kommentoida niihin jotain tekopyhänä. Tsempata muita kun en samalla usko itseeni, ihan niinkuin osaisin auttaa muitakaan.

Postauksia on nyt niin pirun monta, etten oikeastaan tiedä mistä aloittaa lukeminen:D Kyllä mä sen kohta jostain saan aloitettua. Mutta tässä on nyt muutamassa kuukaudessa tapahtunut aiiiika paljon kaikennäköstä!

Elikkä: ihan aluksi, oon löytänyt itelleni ukkelin ihan kaveripiiristä. Tai no vähän kauemmasta kaveripiiristä, mutta kuitenkin, tuttu ihminen. Hän ei kuitenkaan ole mikään unelmaprinssi, mutta kuitenkin, ollaan niin samanlaisia joissain asioissa, että se jotenkin tasapainottaa noita virheitä. Virheetkään eivät ole mitään kauheen merkittäviä, mutta ovat kuitenkin siinä. 
Minut siirrettiin edellisestä työpisteestä toiseen, uudempaan pisteeseen. Kyseiseen pisteeseen tarvittiin joku joka osaa alan asiat, ja koska minut sinne sitten haluttiin, tottakai olen imarreltu. Nyt minulle annetaan seitsemästä työntekijästä eniten työtunteja. Tuntuu hyvältä! Tuo työnmäärä myös tarkoittaa sitä, että ravaan ympäri työpaikkaani monta tuntia päivässä, ja en oikeastaan edes kerkeä syömään paljoa. Just joo, noin sanoin se muutama kuukausi taaksepäin, ja mitäs tapahtukaan... Ttu.
Suurin muutos mitä tässä on nyt tapahtunut on ollut muutto omaan asuntoon! Tai no, omaan vuokra-asuntoon, mutta silti! Asun itsekseni! Aivan huikeeta. Olen asunut tässä kämpässä reilu pari viikkoa, ja tuntuu pirun hyvältä. Tämä myös on tooooosi hyvä sauma mulle alkaa taas laihduttaa, nimittäin joka kerta kaupassa en oikein edes uskalla ostaa ruokaa. Tuntuu jotenki ylitsepääsemättömän vaikealta heittää sinne kärryyn tai koriin jotain raskasta ruokaa. Okei, ei sillä että edes kerkeisin syödä mitään kotona, koska työmatkoihin menee sen verran aikaa. Mutta minusta voisin käyttää rahani paljon paremmin kuin johonkin ruokaan, mikä loppujen lopuksi lentää pilaantuneena roskikseen. Saan kuitenkin syödä töissä joka päivä jotakin.
Niin, ja täytinhän mä tossa myös pyöreitä.

Mutta joo, yritän nyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa taas kirjoittelemaan niin usein kuin mahdollista. Nyt alan selaamaan noita miljoonaa postausta lävitse, jos edes osaan. Milloin blogger muuttui??? Raah.

Ainiin, minullahan ei ole vaakaa, joten en tosiaan tiedä paljon painan. Vanhempien luona en ole uskaltanut punnita itseäni. Veikkaan kuitenkin että olen aivan älyttömän painava, sillä rasvakerros on tosiaan kasvanut aivan jäätävän suureksi.